Hakija asettaisi yhteishaussa ammattikorkeakouluista ja yliopistoista valitsemansa hakukohteet
etusijajärjestykseen ja voisi tulla hyväksytyksi vain yhteen hakukohteeseen. Hallituksen esityksen
mukaan uusia säännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita syksyllä 2014
alkavaan koulutukseen.

Ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevien aseman parantamiseksi yliopistolakiin ja
ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan korkeakoulut voivat
halutessaan varata osan haettavista opiskelupaikoista niin sanotuille ensikertalaisille eli
henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista
korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa.
Lakiesityksen mukaan ensikertalaiseksi katsotaan myös henkilöt, jotka ovat vastaanottaneet
korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan koulutuksesta, joka on alkanut keväällä 2014 tai sitä
ennen.

Lainmuutosten tavoitteena on alentaa korkeakouluopintojen aloittamisikää sekä kohdentaa
opiskelupaikkoja nykyistä tehokkaammin. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ensimmäistä
korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaansa hakeva tulisi valituksi korkeakouluun.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tekisivät jatkossakin päätökset opiskelijaksi ottamisesta
ja päättäisivät itsenäisesti opiskelijavalinnan perusteista.

Opiskelijavalintojen uudistusta jatketaan kuluvan vaalikauden aikana, ja uudistuksen vuonna
2015 toteutettavassa toisessa vaiheessa yhteishaun avulla valittaisiin ainoastaan henkilöitä, jotka
eivät ole aikaisemmin Suomen koulutusjärjestelmässä suorittaneet korkeakoulututkintoa tai
vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Tutkinnon suorittaneiden ja
opiskelupaikan aiemmin vastaanottaneiden todelliset ja tasavertaiset mahdollisuudet alan
vaihtamiseen turvataan yhteishaun ulkopuolisilla hauilla.

Lisätietoja:

Erityisavustaja
Aleksi Kalenius, puh. 040 125 1032

Article source: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/05/korkeakoulujen_opiskelijavalinnat.html?lang=fi

Komissio ehdottaa uuden ohjelman budjetiksi yhteensä 17,2 miljardia euroa, josta koulutus- ja
nuorisoalan osuus olisi 16,7 miljardia ja urheilun 238 miljoonaa. Ohjelman pääpaino olisi
liikkuvuudessa, jolla tähdätään osaamisen kehittämiseen ja eurooppalaisten työmarkkinoiden
rakentamiseen. Neuvosto ei ottanut vielä kantaa ohjelman kokonaisrahoitukseen.

Koulutuksen alueella ohjelmalla on tarkoitus mm. tukea oppimiseen liittyvää
liikkuvuutta, edistää elinikäisen oppimisen eurooppalaisen alueen syntymistä, lisätä oppilaitosten
kansainvälistymistä, tukea koulutusjärjestelmien uudistamista sekä lisätä innovointia ja hyvien
käytänteiden vaihtoa edistävää yhteistyötä. Suomi on pitänyt tärkeänä sitä, että ohjelma huomioi
mahdollisimman laajasti kaikki koulutuksen tasot elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti.

Nuorisoalalla ohjelmalla tuetaan vapaaehtoistyötä, nuorisotyöntekijöiden
liikkuvuus- ja verkottumishankkeita sekä nuorisovaihtoa ja ryhmätapaamisia. Ohjelmaneuvotteluissa
Suomi on pitänyt tärkeänä, että nuorisosektorin identiteetti ja näkyvyys turvataan myös tulevalla
ohjelmakaudella osana Yhteinen Erasmus –ohjelmaa.

Liikuntayhteistyön alalla ohjelmasta on tarkoitus tukea urheilualan rajat
ylittävien uhkien vastaisia yhteistyötoimia mm. dopingin ja urheilutulosten manipuloinnin alalla,
urheilun hyvää hallintotapaa sekä edistää sosiaalista osallisuutta, vapaaehtoisuutta, tasa-arvoa
sekä terveyttä liikunnan avulla.

Neuvostossa käydyssä keskustelussa valtiosihteeri Kosunen nosti esille ohjelman suuren
merkityksen aikuisille oppijoille sekä ohjelman tarjoamat mahdollisuudet muita heikommassa asemassa
oleville nuorille. Suomi katsoi, että kolme toimialaa yhdistävä uusi ohjelma tukee EU:n koulutus-,
nuoriso- ja liikunta-alojen keskinäistä yhteistyötä ja antaa toimille vaikuttavuutta. Suomen
delegaatiota Yhteinen Erasmus –ohjelmaa koskevissa neuvotteluissa johti valtiosihteeri Tapio
Kosunen.

Kulttuuri- ja av-asioissa ministerit sopivat uuden Luova Eurooppa -ohjelman
tavoitteista ja painopisteistä. Ohjelma kattaa kaikki kulttuuri- ja luovat alat ja korvaa nykyiset
Kulttuuri-, Media- ja Media Mundus -ohjelmat vuodesta 2014 eteenpäin. Ohjelman tukee erityisesti
toimijoiden kansainvälisten toimintamadollisuuksien vahvistamista sekä toimijoiden ja teosten
liikkuvuutta. Myös Kansalaisten Eurooppa -ohjelman sisällöstä saavutettiin yhteisymmärrys. Vuoden
2016 Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi ministerit nimesivät Espanjan Donostia-San Sebastiánin ja
Puolan Wroclawin.

Lisätietoja:

- koulutus: opetusneuvos Tarja Riihimäki, puh. 0295 3 30273

- nuoriso: kulttuuriasiainneuvos Seija Astala, puh. 0295 3 30066

- kulttuuri: Jukka Liedes, puh. 0295 3 30192

- urheilu: Satu Heikkinen, puh. 0295 0 30102

Article source: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/05/Ministerit_jatkoivat_EUxn_Yhteinen_Erasmus_-ohjelman_kxsittelyx_.html?lang=fi

Bolognan prosessi on ensimmäisen reilun kymmenen vuoden aikana vauhdittanut merkittävästi
korkeakoulutuksen uudistamista ja kansainvälistä yhteistyötä Euroopassa. Kokouksessa julkaistun
seurantaraportin mukaan esimerkiksi tutkintorakenteiden yhtenäistäminen on useimmissa maissa
edennyt hyvin. Myös liikkuvuutta ja työllistymistä tukevat työkalut, kuten opintosuoritusten
mitoitusta ja siirrettävyyttä tukeva ECTS-järjestelmä on otettu useimmissa maissa käyttöön. Myös
korkeakoulujen laadunvarmistus on kehittynyt.

Kaikkia prosessille yli kymmenen vuotta sitten asetettuja tavoitteita ei kuitenkaan ole
saavutettu. Monilla mailla on kehitettävää esimerkiksi siinä, että kaikilla olisi tasa-arvoiset
mahdollisuudet päästä korkeakoulutukseen ja suorittaa tutkinto.

– Tavoitteena tulee olla, että kaikille turvataan yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen
koulutukseen. Korkeakoulutuksen sosiaalista ulottuvuutta voidaan edistää hyvien käytäntöjen
levittämisellä sekä vertaisoppimisella, ministeri Gustafsson sanoi kokouksessa.

Suomen hallituksen tavoitteena on merkittävästi parantaa mahdollisuuksien tasa-arvoa kaikessa
koulutuksessa taustasta riippumatta. Tämän vuoksi Suomessa tullaan valmistelemaan koulutuksellisen
tasa-arvon toimenpideohjelma, joka hyväksytään tämän vuoden loppuun mennessä.

Lähivuosien painopisteiksi ministerit sopivat liikkuvuuden edistämisen, tutkintojen
viitekehysten toimeenpanon sekä korkeakoulutuksen laadunvarmistusta koskevien eurooppalaisten
suositusten kehittämisen. Ministerit korostivat korkeakoulutuksen merkitystä investointina
tulevaisuuteen sekä toivat esiin sitoutumisensa sen julkisen ja muun rahoituksen korkean tason
turvaamiseen.

Kokouksen yhteydessä järjestettiin myös kolmas Bologna Policy Forum, joka kokosi
Bologna-maiden lisäksi edustajia yli kahdestakymmenestä Euroopan ulkopuolisesta maasta
keskustelemaan korkeakoulutuksen kehittämisestä ja yhteistyömahdollisuuksista.

- Vaikka koulutuspolitiikka on kansallista, on Eurooppaa yhdistäneellä ja koko ajan
maailmalle avautuvalla Bolognan prosessilla ollut, ja tulee olemaan, erittäin suuri vaikutus
Suomessa ja koko Euroopassa, Gustafsson korostaa.

—

Lisätietoja: opetusneuvos
Birgitta Vuorinen, puh. 040 566 9311

erityisavustaja
Aleksi Kalenius, puh. 040 125 1032

* * * * * *

Kokouksessa hyväksytyt asiakirjat:

-
ns.
Bukarestin julkilausuma, joka linjaa toimintaa seuraavan kolmivuotiskauden ajan

-
Bologna Policy
Forumin julkilausuma

–
Liikkuvuusstrategia

Kokouksessa julkaistu seurantaraportti:
The
European Higher Education Area in 2012: Bologna Process Implementation Report



Bolognan julistukseksi kutsuttu asiakirja allekirjoitettiin Bolognassa vuonna 1999. Nyt
eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen kuuluu kaikkiaan 47 maata.

Bolognan prosessin alkuperäisenä tarkoituksena on ollut lisätä eurooppalaisen
korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa muihin maanosiin verrattuna. Tavoitteeseen pyritään
ymmärrettävillä ja yhdenmukaisilla tutkintorakenteilla, yhteisellä opintojen
mitoitusjärjestelmällä, opiskelijoiden liikkuvuutta lisäämällä sekä laadunarvioinnilla ja
kansainvälistä yhteistyötä tiivistämällä. Lisätietoa prosessista
OKM:n verkkosivuilla.

Article source: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/04/bologna.html?lang=fi

- Haluan korostaa sitä, että valmistelutyötä pitää tehdä tulevaisuussuuntautuneessa hengessä. Ei
riitä, että tunnistamme menneen ajan tai tämän päivän hyviä käytänteitä. Meidän pitää tunnistaa
tulevia osaamistarpeita ja niihin soveltuvia koulutuskäytäntöjä, ministeri Gustafsson sanoi.

Ministeri muistutti, että hyvinvointiyhteiskunnan kannalta keskeisten alojen työvoimatilanne
vaihtelee eri Pohjoismaissa.

- Esimerkiksi Suomessa sosiaali- ja terveysalan koulutukset ovat suosittuja ja koulutusten
keskeyttäminen on vähäistä.

- Keskeinen selitys on toimiva ennakointijärjestelmämme. Eri alojen ja alueiden tulevaisuuden
määrälliset ja jopa laadulliset koulutus- ja työvoimatarpeet ovat kohtuullisen hyvin tiedossa.
Voisi myös ajatella, että Pohjoismaat tekisivät yhteistyötä työvoimatarpeiden ennakointimenetelmien
kehittämisessä.

Lisäksi ministerit keskustelivat ministerineuvoston tilaaman raportin pohjalta
pohjoismaisesta yhteistyöstä koskien tutkimusinfrastruktuureja, kansallisen tutkimusrahoituksen
asteittaista avaamisesta tutkijaliikkuvuuden helpottamiseksi sekä Pohjoismaiden
EU-tutkimusyhteistyöstä.

- On erittäin tärkeää, että teemme yhteistyötä Pohjoismaiden kesken silloin, kun se on
tarkoituksenmukaista. Hyviä esimerkkejä on olemassa toimivista yhteistyöjärjestelyistä esimerkiksi
FAIR-kiihdytinlaboratoriossa ja ESRF:ssä eli Euroopan synktrotronisäteilylähteessä. Samoin yhteinen
huippututkimushankkeemme on oiva esimerkki toimivasta yhteistyöstä.

Koulutus- ja tutkimusministerineuvoston ensi vuoden budjetin painotukset ovat Gustafssonin
mukaan onnistuneita.

- Pidän tärkeänä, että ensi vuoden budjetissa pyritään turvaamaan mahdollisimman hyvin sekä
Nordplus-ohjelmien että Nordforskin toiminnan edellytykset. Ne ovat monessa mielessä yhteistyömme
kulmakiviä ja toimintamme lippulaivoja. Olen tyytyväinen siihen, että näiden toimintojen
voimavaroja ei ole leikattu, Gustafsson sanoi.

Lisätietoja:

- johtaja Annu Jylhä-Pyykönen, puh. 09 160 77200

- opetusneuvos Armi Mikkola, puh. 09 160 77426

Article source: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/04/pm_opetusministerineuvosto.html?lang=fi

Jatkossa perusrahoituksesta 75 prosenttia määräytyy toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden
perusteella ja 25 prosenttia muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella. Valtion
rahoitusta yliopistoille kohdennetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä
tieteellisten julkaisujen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen perusteella.

Rahoitusmallin perusteella jaettava rahoitus osoitetaan edelleen kullekin yliopistolle yhtenä
kokonaisuutena, jonka sisäisestä kohdentamisesta jokainen yliopisto päättää itse.

Rahoitusmalli perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä yliopistojen työryhmän
yksimieliseen ehdotukseen. Rahoitusmallin muutos vaikuttaa kevään 2012 aikana käytäviin opetus- ja
kulttuuriministeriön ja yliopistojen välisiin neuvotteluihin.

Vuonna 2012 valtion yliopistoille osoittama yliopistolain mukainen valtion rahoitus on yli
1,8 miljardia euroa, joka kattaa noin kaksi kolmasosaa yliopistojen kokonaisrahoituksesta.
Yliopistojen perusrahoituksella turvataan kaikille yliopistoille pitkäjänteisen kehittämisen
edellytykset ja resurssit niiden lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Uudella rahoitusmallilla
kannustetaan yliopistoja profiloitumisen ja laadun parantamisen ohella tuottavaan ja taloudelliseen
toimintaan.

Yliopistojen uusi rahoitusmalli (pdf)

Lisätietoja: hallitusneuvos
Eerikki Nurmi, puh. 09 160 77077

—

Rahoitusmallin taustalla oleva työryhmämuistio
Laadukas, kansainvälinen,
profiloitunut ja vaikuttava yliopisto – ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013
alkaen

Article source: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/04/yliopistojen_rahoitus.html?lang=fi

- Koulun täytyy olla auki yhteiskunnalle, että yhteiskunta olisi auki meille kaikille. Jokaisessa
oppilaitoksessa nuorilla täytyy olla mahdollisuus seurata kansallisia vaaleja sekä laajemmin
yhteiskunnallista keskustelua, käydä niistä keskustelua ja muodostaa oma perusteltu mielipiteensä,
Gustafsson sanoi puhuessaan historian ja yhteiskuntaopin opettajien kevätpäivillä 14.4.
Tampereella.

- Yhteiskunnallinen passiivisuus on kansanvallalle kohtalokasta. Kansalaisuus ei ole vain
yhteiskunnallisen keskustelun seuraamista ja tietoa yhteiskunnan toimintatavoista. Kansalaisuus
vaatii mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja yhteiskunnallisten asioiden
kokemista omiksi asioikseen. Yhteiskunnallisen hengen nostattaminen on meidän demokraattisen
yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta aivan keskeinen tänäkin päivänä.

Gustafssonin mukaan yhteiskunnallisen kasvatuksen vahvistamisessa keskeistä on lisätä
yhteiskunnallista opetusta, parantaa yhteiskunnallisten liikkeiden ja kansalaisjärjestöjen
esittäytymismahdollisuuksia kouluissa sekä vahvistaa oppilaskuntatoimintaa.

- Perusopetuksen tuntijaon uudistamisessa olen halunnut nostaa erityisesti esiin
yhteiskunnallisen kasvatuksen vahvistamisen, joka näkyy nyt käsittelyssä olevassa
virkamiestyöryhmän esityksessä yhden tunnin lisäyksenä yhteiskuntaoppiin. Erityisen tärkeänä pidän
sitä, että lisätunti kohdistuu vuosiluokille 5-6. Yhteiskunnalliselle osallistumiselle suotuisten
asenteiden kehittymiselle on tärkeää, että nuorilla olisi nykyistä varhemmin, kun asenteet
osallistumista kohtaan ovat vielä suotuisammat, mahdollisuus tutustua kattavammin yhteiskuntaan ja
sen toimintaan.

- Toisena tärkeänä asiana pidän sitä, että määrätietoisesti lisätään yhteiskunnallisten
liikkeiden ja kansalaisjärjestöjen esittäytymismahdollisuuksia kouluissa ja oppilaitoksissa.
Kasvattaessaan demokraattisen yhteiskunnan kansalaisia koulun keskeisimpiä tehtäviä on
yhteiskunnallisen moniarvoisuuden opettaminen. Kansanvalta edellyttää, että sitoudumme yhdessä
kunnioittamaan toistemme näkemyksiä ja käymään keskustelua.

Lisäksi Gustafsson nostaa esille hallituksen tavoitteen vakiinnuttaa vuonna 2014
oppilaskunnat kaikkiin peruskouluihin sekä vahvistaa lukioiden ja ammatillisen koulutuksen
opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia.

- Kansanvaltaa, kuten mitään muutakaan, ei opita vain katselemalla. Kansanvaltaan ei voi
kasvaa ilman mahdollisuutta harjoitella kansanvaltaa. Siksi oppilaskuntatoiminnan vakiinnuttaminen
kaikissa kouluissa on tärkeä osa yhteiskunnallisen kasvatuksen projektia. Oppilaskuntatoiminta
antaa mahdollisuuden kokea yhteiskunnallinen toiminta omakohtaisesti ja havaita, ettei se ole
mikään muusta elämästä irrallinen asia, vaan yksi tapa, jolla yhteisiä asioita voidaan käsitellä ja
etsiä yhdessä ratkaisuja yhteisiin ongelmiin.

Lisätietoja: erityisavustaja Aleksi Kalenius 040 125 1032

Article source: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/04/hyol_gustafsson.html?lang=fi

Luvat myönnettiin seuraavasti:

- Joensuun steinerkoulun kannatusyhdistys ry:lle suomenkielisen esiopetuksen ja
perusopetuksen vuosiluokkien 1–9 opetuksen järjestämiseen Joensuun kaupungissa ajalle 1.8.2012–3
1.7.2014.

- Confido – Pohjanmaan kristillinen kasvatus ry – Österbottens kristliga uppfostran rf:lle
maahanmuuttajille tarkoitettuun perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämiseen ajalle
1.8.2012–31.7.2014. Koululla on jo määräaikainen lupa järjestää esiopetusta ja vuosiluokkien 1–6
perusopetusta.

- Porin kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:lle suomenkielisen esiopetuksen ja
perusopetuksen 1–9 vuosiluokkien opetuksen järjestämiseen Porin kaupungissa ajalle 1.8.2012–3
1.7.2014.

- Oulun kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:lle suomenkielisen esiopetuksen ja
perusopetuksen 1–9 vuosiluokkien opetuksen järjestämiseen Oulun kaupungissa ajalle 1.8.2012–3
1.7.2014.

Valtioneuvosto hylkäsi seuraavat hakemukset: Sipilän Varakoti Oy, Suomalainen koulu
Thaimaassa tukiyhdistys ry, Rovaniemen seudun kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja Oulun
Reggio Emilia -kannatusyhdistys ry. Lisäksi valtioneuvosto hylkäsi Confido – Pohjanmaan
kristillinen kasvatus ry – Österbottens kristliga uppfostran rf:n hakemuksen perusopetuksen
järjestämisestä vuosiluokkien 7-9 ja oppivelvollisuusiän ylittäneiden osalta.

Hallitus edellyttää, että yksityisten koulujen perusopetuksen järjestämislupien ehdot ja
niiden tulkinta selvitetään ja määritellään ennen seuraavien hakemusten käsittelyä yhteistyössä
koulujen edustajien kanssa yksityiskoulujen yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi. Yksityiskoulujen
rahoituksen periaatteet selvitetään valtionosuusuudistuksen aikataulussa.

Noin 2,6 prosenttia perusopetuksen oppilaista saa opetusta yksityisessä peruskoulussa. Tällä
hetkellä valtioneuvoston myöntämä lupa on yhteensä 69 yksityisellä perusopetuksen järjestäjällä,
joista 17 on kuntien kanssa sopimuksen tehneitä kouluja, yksi Freinet-pedagogiikkaan perustuvaa
opetusta antava koulu, 22 steinerkoulua, 12 kristillistä koulua, neljä vieraskielistä koulua, 8
ulkomailla toimivaa koulua, kaksi koulukotikoulua, Anna Tapion koulu, Helsingin Juutalainen koulu
ja Rinnekodin koulu. Lisäksi perusopetusta ja lisäopetusta järjestetään muille kuin
oppivelvollisuusikäisille eräissä yksityisissä aikuislukioissa ja kansanopistoissa.

Lisätietoja:

- Projektipäällikkö
Janne Öberg puh. 09 160 77466

- Erityisavustaja
Aleksi Kalenius puh. 040 125 1032

Article source: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/04/jarjestamisluvat.html?lang=fi

- Meidän täytyy muistaa, että alueellisuudella on vahva merkitys myös koulutuspolitiikassa.
Koulutuspolitiikkaa ei saa alistaa pelkälle aluepolitiikalle, mutta osaamiseen perustuvassa
yhteiskunnassa alueet eivät voi menestyä ilman koulutusta. Siksi koulutusverkon tulee kattaa koko
maa. Mitä korkeampaan koulutukseen tullaan, sitä suuremmiksi yksiköiden välimatka voi kasvaa, mutta
vielä toisella asteella verkon tulee kattaa koko maa hyvinkin tiheästi, Gustafsson sanoi puhuessaan
valtakunnallisessa lukioseminaarissa Helsingissä.

Kolme viikkoa sitten kehysriihessä sovittujen säästöjen lisäksi hallitusohjelman yhteydessä
päätettiin toteuttaa 30 miljoonan euron säästöt lukioverkon karsinnasta.

- Julkisuudessa tämä on samaistettu ns. pienen lukion lisän poistamiseen ja siten pelkoon
pienten lukioiden lakkauttamisesta. Tästä ei ole kysymys. Pienten lukioiden lisää ei tulla
mekaanisesti poistamaan.

Gustafsson korosti, että ikäluokkien pieneneminen toisella asteella aiheuttaa suuria
haasteita toimipisteverkolle ja saavutettavuudelle.

- Hallituksen tavoitteiden saavuttamiseksi käynnistetään toisen asteen koulutuksen
palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistamisen toimenpideohjelma, jolla lisätään oppilaitosrajat
ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä. Ohjelmalla tuetaan
elinvoimaisen ja toimintakykyisen toimipisteverkon muodostumista.

Ministerin mukaan lukiokoulutuksen alueellisen saavutettavuuden turvaamiseksi uudistetaan
myös lukioiden rahoituspohja.

- Rahoitus tulee järjestää siten, että se tukee toimia alueellisen saavutettavuuden
turvaamiseksi eikä toisaalta kannusta tarpeettoman pienten yksiköiden ylläpitämiseen alueilla,
joilla väestöpohja ja etäisyydet mahdollistavat myös suurempien yksiköiden muodostamisen. Tällöin
lukioon kohdistuvat leikkauksetkin voidaan toteuttaa niin, että rahoituksella voidaan jatkossa
tehokkaasti tukea koulutuksen alueellista saatavuutta sekä sen palvelukyvyn vahvistamista.

—

Lisätietoja: erityisavustaja
Aleksi Kalenius, puh. 040 125 1032

Article source: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/04/lukioseminaari_gustafsson.html?lang=fi

Vaikka suomalaisnuorten lukutaidon tulokset olivat PISA 2009 -tutkimuksessa kansainvälisesti
vertailtuna erinomaisia, suomalaisnuorten lukutaito on heikentynyt hieman viimeisen yhdeksän vuoden
aikana. Heikkojen lukijoiden osuus hieman kasvoi ja erinomaisten lukijoiden osuus väheni. Tyttöjen
ja poikien välinen ero lukutaidon osaamistuloksissa suureni entisestään ja kieliryhmien välinen ero
pysyi edelleen merkittävänä. Myös oppilaiden asenteissa ja motivaatiossa oli huolestuttavia
merkkejä.

- Suomalaisen koulun menestyksen taustalla on voimakas pyrkimyksemme koulutuksellisen
tasa-arvon edistämiseen. Uusimmissa tutkimustuloksissa on merkkejä siitä, että useissa kansallisina
vahvuuksina pitämissämme tekijöissä on näkyvissä käänne heikompaan suuntaan. Koulujen välinen
vaihtelu oppimistuloksissa on myös tuoreessa tutkimuksessa selvästi suurempaa kuin ensimmäisissä
PISA-tutkimuksissa. Siksi onkin erityisen tärkeää varmistaa koulutuksellisen tasa-arvon
toteutuminen peruskoulussa, opetusministeri
Jukka Gustafsson sanoo.

Lukuharrastus ja kiinnostus lukemiseen laskussa

Suomalaisnuorten kiinnostus lukemista kohtaan laski selvästi vuoteen 2000
verrattuna.

Lisäksi koulun ulkopuolella omaksi ilokseen lukevien nuorten määrä on laskenut Suomessa
lukutaidon huippumaista eniten yhdeksässä vuodessa. Vuoden 2000 tulosten mukaan 78 prosenttia
nuoristamme luki omaksi ilokseen päivittäin edes vähän, kun vuoden 2009 tuloksissa vastaava osuus
oli enää 67 prosenttia. Omaksi iloksi lukeminen on jakautunut vuoden 2000 tavoin selvästi
sukupuolen mukaan: tytöistä 81 prosenttia käyttää aikaa lukemiseen päivittäin ja pojista vain noin
puolet. Suomalaisnuorten vahvuus oli lukemisen monipuolisuus, joka oli selvästi OECD-maiden
keskitasoa korkeammalla.

Kiinnostus lukemiseen ja lukemisen monipuolisuus olivat vahvasti yhteydessä lukutaidon tasoon
sekä vuoden 2000 että vuoden 2009 tuloksissa: mitä kiinnostuneempia nuoret olivat lukemisesta ja
mitä monipuolisemmin he lukivat erilaisia painettuja tekstejä, sitä parempi oli heidän
keskimääräinen lukutaitonsa.

Heikon lukutaidon taustalla monia syitä

Sekä tytöillä että pojilla heikkoa lukutaitoa ennustivat mm. koulun kielestä poikkeava
äidinkieli, runsas painettujen lehti- ja ohjetekstien lukeminen opetuksessa sekä vähäinen
kaunokirjallisuuden tulkinta opetuksessa.

Tyttöjen heikkoa lukutaitoa selitti mm. kodin matala taloudellinen, sosiaalinen ja
kulttuurinen asema, kun taas pojilla se ei ennustanut heikkoa lukutaitoa. Sen sijaan pojilla
todennäköisyys heikkoon lukutaitoon kasvoi, jos vauraassa kodissa kulttuurin arvostus oli
suhteellisen vähäistä. Pelkkä kodin vauraus ei ole yhteydessä lukutaitoon.

—

PISA 2009 on neljäs itsenäinen tutkimus vuonna 1998 käynnistyneessä kansainvälisessä
PISA-arviointiohjelmassa. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset julkistettiin joulukuussa 2010. PISA
2009 pääraportissa: Kestääkö osaamisen pohja? keskitytään kysymyksiin, joita aineiston ensimmäiset
analyysit nostivat esiin.

PISA-tutkimuksessa selvitetään, kuinka 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden
yhteiskunnan, työelämän kehityksen ja laadukkaan elämän kannalta keskeisiä tietoja ja taitoja.
Tutkimus toteutetaan kolmen vuoden välein lukutaidon, matematiikan osaamisen ja luonnontieteiden
osaamisen alueilla. PISA 2009 pääalueena oli lukutaito. Lukutaito on PISAssa määritelty
kirjoitettujen tekstien ymmärtämisenä, käyttönä ja arviointina sekä niiden lukemiseen sitoutumisena
lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä
yhteiskuntaelämään osallistumiseksi.

PISAn tavoitteena ei ole ensisijaisesti arvioida perusopetuksen opetussuunnitelman
tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen hallintaa, vaan oppilaiden taitoja ja valmiuksia
mahdollisimman todenmukaisissa arkielämän osaamistarpeita muistuttavissa tilanteissa.

PISA 2009 pääraportti: Kestääkö osaamisen
pohja? -julkaisu

Lisätietoja:

Opetus- ja kulttuuriministeriö:

- johtaja
Eeva-Riitta Pirhonen puh. (09) 160 77268

- erikoissuunnittelija
Tommi Karjalainen, puh. (09) 160 77325

Koulutuksen tutkimuslaitos (Jyväskylän yliopisto):

- professori
Jouni Välijärvi, PISAn kansallinen koordinaattori, puh. 050 567 7210,
jouni.valijarvi@jyu.fi

- yliopistonlehtori
Sari Sulkunen, PISAn lukutaidon arviointi, puh. 040 805 3246, sari.sulkunen@jyu.fi

Tutkimukseen liittyvää aineistoa on opetus- ja kulttuuriministeriön www-osoitteessa:
www.minedu.fi/pisa

Article source: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/04/pisa09_julkaisu.html?lang=fi

Mikäli eduskunta hyväksyy esitetyt määrärahat, myönnetään avustukset ensisijaisesti kosteus- ja
homeongelmia sisältävien rakennusten korjaamiseen. Avustukset maksetaan pääosin rakennusaikana.
Avustuksille asetetaan ehtoja, joilla varmistetaan suoritettavien korjausten laatu.

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistavat
valtionapuviranomaisina toimivia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (oppilaitokset) sekä
aluehallintovirastoja (sosiaali- ja terveydenhuolto) määräahojen hakuun ja avustusten ehtoihin
liittyvissä asioissa.

Hallituksen esitys vuoden 2012 lisätalousarvioksi (29.3.) 

Lisätietoja:

- johtaja Jari Keinänen, STM, p. 09 160 74127

- rakennusneuvos Ritva Kivi, OKM, p. 09 160 77095

Article source: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/04/lisatalousarvio.html?lang=fi